Sivut

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Pillereitä

Viikko menny täysin harmaudessa. Tiistai iltana 19.30, siiis puol kasi soitti lääkäri. Olin äimänä, aika hienoo että edes joku ottaa vielä tosissaan ja ilmoittaa tulleista tuloksista jo ennen seuraava tapaamista. Noh, ei epäilystä enää, vaan selvä kilpirauhasen vajaatoiminta. Helpotus sinänsä, en olekkaan luulosairas. Kaikki olotilat ja oireet on ollu oikeita eikä vaan kuviteltuja juttuja. Niinkin kauan tähän meni etten suoraansanottuna edes tiedä mikä on normaali olotila. Lääkkeet ei edelleenkään auta, pikemminkin tuntuu tehneen päinvastasen tilan.

 Oli myös seleenin, A-vitamiinin ja beta-karoteenin puutos. Kehossa tulehusarvot korkeella ja sitä pitäisi saada laskettua. Se meni kuitenki ohi et mikä se sit on kun ei mikään normaali crp. Tässä oli kuitenki vaan osa tuloksista jotka oli jo tulleet. Loput kuulen kuhan on seuraava käynti. Lääkäri oli vahvasti sitä mieltä että lisämunuaiset olisi uupuneet. Yleensä kilppari ja lisämunuaiset ovat yhteydessä toisiinsa. Yritän kokoajan ajatella ettei olisi ja siirtää ajatuksen pois niistä. Olis vaan helpompi jatkaa elämää jos kaikki olis niiden osalta kunnossa. 

En nyt käsitä onko mieli vai fysiikka tehny kepposet. Kunto on laskenu parissa viikossa kun lehmän häntä. Aamulla menee tunti että pääsen sängystä ylös. Salilla en todellakaan jaksa vetää enää 100 lasissa ja alkaa suorastaan vituttaa kun treenit on mitä on. Lenkit on nyt pelkkää käppäilyä, kun pari vk sitten ne oli vielä pikakävelyä. Ajattelinki nyt että parempi laittaa salikortti hyllylle ja antaa kropalle lepoa kun se sitä näyttää vaativan.

Mietinkin että johtuuko tämä yltynyt vetämättömyys mielestä. Tiedostan asiat nyt oikeiksi ja olen jo jollain tapaa löysänny hihnat vaikka edelleen se tuntuu olevan vaikeinta. Kyllähän normaalitilanteissakin väsymys vain yltyy kun antaa hieman lepoa, jos on ollut pitkään yliaktiivisessa tilassa. Itse lukeudun tähän yliaktiiviseen sakkiin. Rehellisesti sanottuna, olen viimeksi treenannut vähän (tai määrällisesti normaalisti) 2 vuotta sitten. Sen jälkeen on tullut taas painettua lähestulkoon kokoajan 100 lasissa. Johan se viekin nyt koko kropan kun olen pelkän ajatuksen antanu levolle.

Mut hei, yritän tsempata itteeni sillä ajatuksella että asiat on nyt selvillä ja tiedän kuinka toimia. Ainakin melkein. Suuren avun antaa päivittäiset pilsut. Nyt eritoten on oltava kaikki mahdollinen vitsku ja kiven- hivennäisaine käytössä että puutostilat saan korjattua ja tuen kilpparille.

D-vitsku, Omega3, monivitamiini, magnesium, zinkki, vihreeteekapselit
(lisäksi c- ja b-vitskua jotka puuttuu kuvasta)


Kelpasaani (kilpparia varten), Q10, Betaine- (ruuan sulatuksen tueksi)

Seleeniä ja A-vitskua puutoksiin
(Tiesitkö muuten että vaikka puhutaan kolmen barapähkinän täyttävän päivittäisen seleeni tarpeen ei se välttämättä täyty. Monesti itse pähkinätkään ei ole niin puhtaita että niissä olisi takuuvarmasti se luvattu pitoisuus enää tallella. Myöskin imeytymishäikät suolistossa ei takaa yhtään mitään)

Paras yhdistelmä hyvää rasvaa

Aamupillerit ja lääkitys on kohillaan. ;D




2 kommenttia:

  1. Tsemppiä :) kun "lääkityksen saa kohalleen" tuntuu kuin saisi elämän takaisin, näin ainakin minulla.
    Anna nyt vaan itselles se lepo minkä tarttet!
    Nimimerkillä, se tuntui lopulta olevan ainoa vaihtoehto

    VastaaPoista
  2. Huoh, tuota (takaisin elämä) odotan kovin. Mukava kuulla muidenkin kokemuksia. :)

    VastaaPoista