Sivut

maanantai 25. helmikuuta 2013

Arskassa on voimaa


Isossa Arskassa on voimaa, oi tule kevät tule. Tämäntalven aurinkosaldo on kyllä jääny vähiin, kuulemma viime vuonna ollut aurinkoisia päiviä talvella 80 ja tänä vuonna 50. Siltä kyllä tuntuu. On sillä vain ihmeellinen voima, jo sen näkyminen ja säteiden pistäminen silmään saa mielen kurjasta hyvään. :) En ihmettele yhtään jos useampi meistä uuvahtaa pimeeseen talveen. Olisi ollut hullua jäädä eilen sisälle kun viimein Arska antoi itseään. Riemusta kirmaten juoksenneltiin Wihtiksen kans ulkoilun lomassa ja riehuttiin hangessa. :D Onko ihanampaa näkyä kun toinen, tuo viaton karvakuono on onnesta soikeena kun saa juosta vapaana ja riehua lumessa. Taitaa tuo "ketun"metsästys silti olla se ykkösjuttu. :)








    

Olen punninnu nyt vaihtoehtoja oman "kuntoutumiseni" suhteen. Radikaalimuutoksia on pakko tehdä ja yksi taitaa olla salikortin jäähylle laitto. o_O En usko siihen itsekkään että pystyisin niin tekemään, mutta vaihtoehtoja ei kauheesti ole jos aijon olla vielä joskus kunnossa. On lähdettävä ns alusta. laitettava ajatusmallikin uusiksi. Jollekkin voisi olla helppoakin jäädä kotiin salin sijasta. Minä siihen en pysty kun pääkoppa huutaa vastaan. Vaikka olo on nykyään aika vetämätön, niin silti se treeni on mentävä tekemään kun se on tapa. Tällä menolla en tule kuntoon, tai ainakin pitkitän sitä. En osaa edes tehdä rauhallisia kävelylenkkejä. Miks tuolla pitääkin aina tarpoo henki hieverissä ja kieli vyön alla. En taijuu. :D Nehän rennon letkeet käppäilylenkit, päälle venyttelyt olis parhautta purkamaan elimistön stressitiloja. Olis aika ottaa tämäkin fiksuus käytäntöön. Toimiskohan tähän mielenhallintaan hypnoosi??? Tiiä vaikka musta tulis aivopesun jälkeen sohvaperuna. ;D

Ainiii, ihana Sini teki kevään mun kutreihin. Tummaa pohjaa, punasta raitaa. :)

                                       

tiistai 19. helmikuuta 2013

Liitte betre


Ihan hypotermiaan ei olla vaivuttu. Mutta onhan tuo 35 astetta jo aika huima. Hypotermiasta voidaan puhua, kun kehon lämpötila laskee alle 35 celsiusasteen. Hypotermia jaetaan kolmeen vaikeusasteeseen. Lievään (34-35 C), kohtalainen (30-34 C) ja vaikea (alle 30 C). Ollaan tuolta noustu jo aamuisin 35.6 asteeseen. Yritin ettiä tietoo alilämmöstä mutta ei sitä edes tunneta kovinkaan lääketieteessä. Hmm. Haluisin vaan tietää onko viisasta treenata alilämpöisenä. Tietääkös joku? Jos siis kärsii ihan kunnon alilämmöstä, jolloin voidaan puhua jo hypotermista niin järkikin jo sanoo ettei liikkua saa. Mutta lievä alle 36 asteen alilämpö.


Kuinka onkaan niin vaikeeta jättää nuo aamulenkit pois. Ihan pirun vaikeeta. Jotain on kuitenkin päästävä tekemään, mutta kuitenki olisi nyt aika jättää nuo tyhjänvatsan juoksut. Joten siirryin kevyempään käppäily lenkkiin n.20 min ja sen jälkeen 30min. venyttely. Kuvasta voisi päätellä että meikäläinen venyttelee hyvin ja säännöllisesti, mutta totuus on jotain muuta. :D Haha, Tuokin spagu vedetty väkisellä. ;) No eii, kyllä se menee kun hyvin lämmittelee. Mutta ihan liian vähän tulee kunnolla venyteltyä ja nyt aijon kyllä petrata. Nää aamuvenyttelyt onkin ihan huippujuttu jos vaan saisin siitä rutiinin niinkuin oli aamulenksut. Tuolla olis nurkassa myös putkirulla. Sitäkin vois käyttää, eikä kerran kahteen kuukauteen. 

Pitänee vielä liputtaa tämän Valion Viola tomaatti-vuohenjuustokeiton puolesta. On niin hyvää kun sekaan heittää raejuustoo. Kätevä jos ei jaksa ite tehä tuoreista aineista alusta loppuun. Mulle kelpaa hyvin tääkin kun tulee kuitenkin harvoin syötyä.



perjantai 15. helmikuuta 2013

Haloo Novalla

Olipas viikko, hui. Joku tarkka korvainen on saattanut kuulla keskiviikkona Radio Novalta minut. :D Olin kampaaja ystäväni, myöskin yhtiökumppanini Sinin kanssa tosiaan Radio Novalla ehostamassa radiogaalaa varten Konttorin Kottaraisia Saria ja Annikaa. Sini loihti hiukset ja minä taiteilin glamouria kasvoille.

Työvälineitä

Ihan mieletön päivä oli kaikenkaikkiaan. Jännitti ihan hirveeeesti, siinä joutu muutaman kerran välispiikit suorassa lähetyksessä puhelemaan. Sentään ei menny kieli aevan solmuun. :D Studioon tuli samaanaikaan Haloo Helsinki. Wau mikä neitonen tuo Elli. Ennen työhön ryhtymistä kerettiin kuuntelemaan hedän muutama kappale livenä. Ihan mahtavia olivat. :)

Haloo Helsinki

Me &  Kauniit Kottaraiset


Kun keskiviikosta päästiin oli eilen meillä liikkeellä ystäpäivän kunniaksi asiakasilta. Pitkää päivää siis. Mietin tuota ystävänpäivän merkitystä itselleni. Ei ole oikeestaan enää erikoinen päivä ollut sitten peruskoulun. Mielestäni ystävän/ läheisen päivä on jokainen päivä. Oikea ystävä muistaa muulloinkin kuin merkkipäivänä. Ja ne oikeat ystävät onkin niitä kultakimpaleita! Ystävän kanssa jaettu ilo on moninkertainen ja suru kevyempi kantaa. 


Ihanaa viikonloppua! Ibbe & Wiki



maanantai 11. helmikuuta 2013

Pitkä projekti

Vaikeemmaks menee. Olotila pahenee ja voimatkin kadoksissa. Tästä matkasta hyvään ja normaaliin olotilaan taitaa tulla pitempi projekti mitä kuvittelin. Lääkärin määräyksestä nostin tyroksiinin määrä pari vk sitten. Viikko sen jälkeen alko olotila huononemaan, viime viikko oli siis pitkästäaikaa todella huono. Päivittäinen ruumiinlämpö oli 35.6-35.8 välissä. Ei auttanu villahousut ei. Väsytti kohtuullisen paljon ja paskinta mitä voi tapahtua on nähdä kuinka vaaka näyttää viikossa +3kg. :O En hitto voi käsittää, en todellakaan tiedä mitä teen. Olin sitten loppuviikon tekemättä salitreeniä. torstaina ja perjantaina pelkkä aerobinen ja lepäilin lauantain ja sunnuntain. Vettä tuli heitettyä sitten myllyyn syömällä parina päivänä kaikkee mitä ei pitäis (herkkuja). No, sallittakoon nyt. Tuli hetkellinen ihan sama olo, millään ei ole mitään väliä. Argh, inhoon tuota olotilaa. Se on kuin sisäinen pahalintu ottaisi vallan siitä omasta normaalista minästä.


Palatakseni vielä tuohon tyroksiini lääkitykseen. Oireet voi pahentua jos lisämunuaisissa on vikaa. Tässä ote luontaisnetin sivuilta olevasta artikkelista:
Jotta elimistö pystyy valmistamaan aktiivista kilpirauhashormonia, siihen tarvitaan lisämunuaisten tuottamaa kortisolia. Kortisoli on stressihormoni, jonka tuotanto nousee stressaavissa tilanteissa. Monilla stressiä on voinut kestää vuosikausia, jolloin lisämunuaiset väsyvät, eivätkä jaksa tuottaa enää riittävästi kortisolia. Tämän seurauksena elimistö ei pysty myöskään valmistamaan aktiivista kilpirauhashormonia ja kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet pahenevat lääkityksestä huolimatta. Joskus voi käydä myös niin, että henkilöllä todetaan kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta kilpirauhaslääkitys ei sovi, vaan oireet pahenevat. Syynä tähän on liian alhainen kortisolituotanto. Ennen lääkityksen aloittamista, olisi hyvä selvittää elimistön kortisolitaso. Luotettavin tutkimus on syljestä tehtävä lisämunuaisen stressitesti.

Vihdoin ja viimein tuli sit uudet näytepurkit tätä sylkitestiä varten.


Tänään kuitesti takas ruotuun. Aamulla 45minsan reippailu Wihtiksen kans ja illalla salilla rinta-hauis treeni. Toinen olkapää on vihotellu niin että koko kättä on pakottanu. Sanoin siitä Villelle torstaina kun kävin käsittelyssä ja se runnokin sitä auki. Koko olkapää oli sijoiltaan ja ojentaja aivan tukossa. Joten nivelet on päässy väärässä asennossa hankaamaan yhteen jolloin pitkässä juoksussa siitä tulis rasitusvamma. Sitä saiki sit runnoo kunnolla auki. Mustelmat on arkipäivää. Villeltä niitä saa kaupantekijäisiksi ihan aina. Ei sentääs ole enää niin pahana mitä oli.



Jälkihoitona kotona pakotukseen kaksitehoista heppalinimenttiä. Ihan ykkös tavaraa. Sitä tulee läträttyä melkein kosteusvoiteen tavoin. :D Eikä ole kuitenkaan liian voimakasta kuten yleensä hepoille tarkotetut ruukaa olemaan.

Pitäisköhän välillä kirjottaa jotain ilosta? :D Hyvää yötä nyt alkuun. :)



torstai 7. helmikuuta 2013

Aamun virkku, illan torkku

Mutta mitäs sitten kun torkuttaa aamulla sekä päivällä.Yöt on menny sentääs jo paremmin, hieman. Nukun 7-9 tunnin unia. Se onko se sitten hyvää unta on toinenjuttu. Taas ollu muutamia hankalia päiviä jolloin meinaa mennä kesken työpäivän silmät väkisin kii. Nämä "nukahtelut" on ollu yks pahimmista oireista. En ole juuri koskaan valittanut edes läheisilleni väsymystäni. Sillä se reaktio mikä tulee vastaan on se että treenaisin liikaa. Saan kuulla viikottain jonkun suusta kuinka hänen mielestään kaikki mun ongelmat on ja pysyy koska elän, treenaan ja syön näin. En jaksa enää edes puhua näistä kellekkään sillä leima on jo perseessä. Ongelmat vaan ovat alkaneet jo kauanaikaa sitten ja tiedän itse ettei tämä todellakaan johdu treenaamisesta, saatikka syömisestä. En halua edes tietää miten huonossa kunnossa olisin jos vetäisin ruokaa joka myrkyttää mut sisältä.

Mutta jos käy ilmi että uupumus lisämunuaisissa olisi niin sitten, sitten himmaan treenit ja rauhotan elämäni niiden osalta. Meni muuten sunnuntain sylkitestit ihan plörinäks. Huomasin, älysin su iltana ettei mulle annettu kusipurkkia. Virtsakoe olis pitänyt ottaa vielä kilpparia varten joka liitetään sylkitestiin. MDDltä sitten sanottiin ettei näitä jo otettuja sylkinäytteitä voida käyttää hyväksi, sillä tähän testiin mikä pitää ottaa on eri näytepurkit vaikka itse testi sama. What???

Kyllähän tätä tahtia voisi hieman hiljentää vaikka mitään ongelmia ei olisikaan. Alkuviikko oli taas yhtä juoksemista, kiire, mutta miksi. Vaikka itse päätän omat työaikani, ei ole kauheesti varaa valita milloin on paikalla ottamassa asiakkaita vastaan. Se on oltava silloin kun niitä tulee. Joten päivät on menny nyt siihen että menen töihin 9-10, teen aamupäivän töitä. Iltapäivästä muutaman tunnin preikki ja suhasen salille tekemään treenin. Kotiin lenkityttää koira ja takasin töihin ja kotiin 20 jälkeen. Ja useimmiten teen vielä 6päivän viikkoa. Tässäpä tämänhetkinen ongelma, kiire, joka pitää varmasti stressihormoonia yllä. 

Olen koittanu ottaa iltaisin itselle hetken aikaa. Piikkimattoa ja lukemista. Miten onkaan niin vaikeaa saada aikaa järjestettyä edes noille. Okei, itsestähän se on kiinni. Lupaan ottaa itseäni niskasta kiinni. :D




Uusin tulokas kirjahyllyyn. :) Sanna Ehdin on filosofian tohtori ja immunologi, jolla on kolmenkymmenen vuoden kokemus terveydestä. Teoksessä käsitellään elinvoimaa ja sen lähteitä. Miten ajatukset ja energia toimivat yhdessä, miten valo vaikuttaa energiatasapainoon. Analysoin sitten myöhemmin, oliko lukemisen arvoinen. :)

Tänään oli aika kalvojen repijälle. Olipahan tiukassa, HUUUSIN. Huusin niin että oli kuulunu salin puolelle saakka. Thihi. :D Ei siitä muuten hengissä selviäis jollei vähän ääntä päästä. Nyt kulkee taas happi erihyvin ja paikat ihanan irtonaiset, vaikkakin pirun hellät. 

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kisabiksut myynnissä!!!

Sunnuntain ohjelmanumero yksi: Purkkiin sylkeminen. Uskomattoman vaikeaa on saada 3ml eritettyä puhdasta sylkee. Äkkiäkös tuo purkki täyttyis kun rykäseis oikein kunnolla, mutta se on kiellettyä. :D Tarkotuksena olis saada tutkittua lisämunuaisten stressitila. 4 näytettä tarkkoihin kellonaikoihin. Ja huomenna nämä lähtee sitten postissa labraan. Jännäää. Mut enemmän mua kyllä jännittää mitä tulokset kertoo. Siihen on niin pitkäaika et olis parempi yrittää unohtaa nämä kaikki kokeet. Huomasin välittömän vaikutuksen stressiin, yöt menny koko viikon pätkissä ja 4 jälkeen ei enää nukutakkaan.

Mudda asiasta kukkaruukkuun. En haluis luopua näistä, mutta laitan nämä nyt myyntiin. Pätkäsarjan -163cm kisaajalle. (Itse olen 159cm)


Löytyy myös tälläiset. Näistä saa ihanat kun koristelee lisää, mutta nekin myynnissä.


Jos kiinnostuit niin yhteydenotot joko facebookin kautta tai sähköpostiin: kivioja.iiris@gmail.com


perjantai 1. helmikuuta 2013

Ouh mai raw Chocolate

Noniiii, nyt on päästy tammikuusta. JES! En tykkää tammikuusta, synkkä, pitkä ja kylmä. Oi kevät tule jo. :P
Tänään tuli tasan vuosi siitä kun ryhdyin yrittäjäksi. En tosiaankaan tiennyt vuosi sitten mihin olin ryhtymässä, mutta päälimäisenä ajatuksena se että yritetään. Jos ei onnistu niin sit pitää yrittää jotain muuta. Mutta tähän asti on tultu, hyvältä toistaseks näyttää ja siihen pyrin että työmaa on loppuelämäksi tässä. :) Onhan nää ekat vuodet aika vuoristorataa. Silti uskoa itseensä ei vaikeissakaan tilanteissa saa missään nimessä lopettaa. Sinä joka haaveilet yrittäjyydestä tai pohdit uskaltaako, niin antakaa mennä! Kerran täällä eletään, työ on se asia mikä olisi oltava kunnossa. Jos et tykkää työstäsi, sinne meno ahdistaa ja ei tunnu omalta et todellakaan voi olla onnellinen ja voida hyvin. Nämä asiat ajoi minut tälle tielle. Lähdin opiskelemaan uuden ammatin ja huomaamattani ajauduin yrittäjän tielle. En kadu ollenkaan.

Joku leipomishuuma on nyt menossa. Töihin oon vääntäny moussekakkuja monenmoista. On aikas kiva tarjota asiakkaalle kahvin kanssa pala kakkua. Arjen luxusta. :) Mun arjen luxusta on edelleen parsa. ;)
Mutta nyt päätin tehdä itsellekkin jotain herkkua. Ja on muuten ihan ihteesä. Raakasuklaata. Mulla oli jemmassa öömapissa yksinkertanen ohje johon tulee lisättyä mitä milloinkin. Tässä ohje teillekkin;


* 1dl kylmäpuristettua kookosöljyä
* 1dl kaakaovoita
- Laita rasvat kuumaa kestävään astiaan ja sulata ne juoksevaksi vesihauteessa


* 1½dl raakakaakaojauhetta
- Kaada kaakaojauhe juoksevan rasvan sekaan. Sekoita hyvin kunnes massa on sileää.


* Voit lisätä mausteita mielesi mukaan. Esim. maca, lucuma, agavesiirappi, hunaja...
-Itse laitoin himalajansuolaa, chiliä, inkivääriä, hunajaa :P


* Kun massa on maustettu ja valmis kaada se esim piirakkavuokaan tai lautaselle. Muista laittaa pohjalle leivinpaperi! Tässävaiheessa voit vielä ripotella päälle marjoja, kuivahedelmiä, pähkinöitä... Vain mielikuvitus rajana. Laita astia pakkaseen tai jääkaappiin kunnes se on jäähmettynyt. n.30-60 min.
- Ripottelin sekaan reilulla kädellä Trail mixiä joka sisältää hampun siemeniä, gojimarjoja, mulperrimarjoja, kaakaonibsejä ja marcona-manteleita. 



Ja valmista. Tuli vähän tulista. :D Chilissä on potkua. Mutta tää on vaan niin hyvää. Massu täynnä raakasuklaata on hyvä mennä nukkumaan kun jalkatreeni alla. :)